perjantai 27. syyskuuta 2019
Sanaa en sano, en voi kun en voi
Tunnisteet:
ihmissuhteet
,
makku
,
muistelmat
,
ongelmii
,
socially awkward
,
vinkuvonku
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei hitto, pystyn samaistumaan täysin. Olin ite kans aina se kumma hiljanen tyyppi, josta aina kaikki kommentoi "se ei ikinä sano mitään" tai kysyivät suoraan naljaillen "mikset ikinä puhu mitään?". Niin, miksiköhän. T_T
VastaaPoistaMut hei! Kiva nähdä, että oot ruvennut postailemaan enempi blogiin! Hauskoja merkintöjä ollut ja kiva lueskella. ^^
Niinpä. Lohtunahan tässä on nimenomaan tuo mennyt aikamuoto ja se että nyt tietää, että lopulta se sanainen arkku yllättäen avautuukin. :) Mä tykkään aina välillä jutella hiljaisempien tyyppien kanssa, koska sitten kun he rentoutuvat niin sitten sitä asiaa alkaa tulla, tosi yllättäviäkin juttuja. Siitä tulee tosi kiva fiilis!
PoistaMahtavaa että seuraat! 8D Stay tuned! Hauskaa on kyllä ollut tehdä näitä merkintöjä!
Joo, hiljaiset ihmiset on usein tosi yllättäviä ja mielenkiintoisia just sen takia etteivät yleensä puhu ns. turhia vaan yleensä sitten just jostain asiasta mihin ovat omistautuneita ja kiinnostuneita. :>
PoistaJa varmasti seuraan! >:D